lauantai 10. toukokuuta 2014

5 vuotta Voimalantiellä

Tämä blogi ei ole vielä ollut olemassa vuottakaan, mutta viime viikolla tuli kuluneeksi 5 vuotta siitä, kun muutin tänne Voimalantielle. 

Mikään sisustusblogihan tämä ei ole, mutta räpsin äsken muutaman kuvan ja osa on arkistojen kätköistä. Harmi, että ennen-kuvat eli ne, joissa talo on ostohetken "kuosissa" ovat jossain ulkoisen kovalevyn uumenissa, enkä jaksa kaivaa niitä sieltä. 


Ei täällä sentään enää näin paljon lunta ole. Tämä kuva on arkistosta. Kuten kuvasta näkyy, kotini on Älvsbytalo. Niiden laadusta voi olla monia mielipiteitä, mutta näin 5 vuoden kokemuksella suosittelisin välttämään niitä. Paitsi jos on remonttitaitoa ja paksu lompakko. Minulla ei ole. 


Neliöitä tässä "mökissä" on n. 100. Se pitää sisällään 2 makuuhuonetta, olohuoneen ja avokeittiön, kodinhoitohuoneen, wc:n, saunan ja pesuhuoneen. Takapihalla on koko talon pituinen terassi. Ja käyttöullakkokin on, mutta sinne on aika huonot tikkaat. Lisäksi pihassa on 45 neliön varasto-autotalli-autokatos. Siihen sopii 2 autoa, tai no sopisi, jos autotallin jaksaisi siivota. 

Rakennusvuosi on 1988. 


Talon sisäpinnat olivat ostaessa suoraan sanottuna aivan hirveät. Joka huoneessa oli monta kerrosta kukkatapetteja ja -boordia, oli oksennuksenvihreää vessankaappia kultaisilla vetimillä ja keittiön alkuperäiset kasarikaapit oli kiinnitetty nauloilla. Lattioita peitti hirveässä kunnossa ollut muovimatto, paitsi olohuoneessa oli kulunut ja väärin päin asennettu parketti. 


Suunnilleen kaikki vedettiin 5 vuotta sitten sileäksi. Oli tarkoitus asua remontin keskellä ja saada se valmiiksi jouluun 2009 mennessä. Vaan tietäähän sen... Remontti on edelleen kesken. Sanovat, että kun itse tekee, saa sellaisen kuin haluaa. Paskat! Kun itse tekee, saa sellaisen kuin sattuu tulemaan. Minulla ei ole minkäänlaista remonttikokemusta ennen tätä ja sen kyllä huomaa. 

Kaiken olen kyllä suunnitellut itse, mutta toteutus on aina jäänyt vähän puolitiehen. 


Varsinkin ensimmäisen kahden vuoden aikana oli paljon kaikenlaista vastoinkäymistä ja odotan kauhulla milloin niitä taas tulee. Nämä vanhat paskat ovat melkoisia pommeja ja katto voi tipahtaa niskaan minä hetkenä hyvänsä. Näin kävi ensimmäisenä talvena, kun lämmityskattila hajosi joulunpyhinä 30 asteen pakkasella. Mitään tulisijaa tai muuta vaihtoehtoista lämmitysmuotoa talossa ei ole, joten oli melko viileät pyhät. 


Pesuhuonetta on remontoitu pariinkin kertaan (ei tosin itse, vaan entisen omistajan tilaamien "ammattilaisten" toimesta) ja se on edelleen niin perseestä, että itkettää. Myös ilmastointisysteemi on jouduttu 
uusimaan, koska sen hajoaminen aiheutti mukavan vesivuodon juuri uusittuun sisäkattoon kolmisen vuotta sitten. 


Vaikka talon ostohinta oli edullinen, kuten täällä päin on, on euroja kulunut ihan hirveä määrä kaikenlaiseen remontointiin, eikä se oikein edes näy missään, kun kaikki on kesken, rempallaan ja/tai rikki. Lisäksi asumiskustannukset ovat nousseet sähkölämmitteisessä talossa 5 vuodessa niin paljon, että kohta pitää ihan tosissaan miettiä onko enää varaa asua täällä. Se on sitten eri asia, saako tätä myytyä ainakaan niin, että saisi omansa pois, sillä talo ei ole kovin haluttua kokoluokkaa, vaan lapsiperheelle se on aivan liian pieni. 

Onhan tässä talossa tietysti hyviäkin puolia. Pihassa on nuotiopaikka, kasvihuone, uimaranta on kivenheiton päässä, marjat voi poimia takapihalta ja lenkkipolulle tai hiihtoladulle pääsee ulko-ovesta suoraan. 

Keittiöremontti tehtiin heti ensimmäisenä kesänä ja varsinkin pitkät vetimet alkavat olla jo erittäin so-last-season, mutta eipä sille mitään voi, koska niitä ei niin vain voi vaihtaa. Paljon muutakin tekisin toisin, jos suunnittelisin remonttia nyt. 

10 kommenttia:

  1. Minä kyllä katsoin, että tosi kivan näköinen keittiö. :) Eivät pitkät vetimet näytä mun silmään pahoilta ollenkaan. Värit ovat tosi kivat teidän keittiössä, itse tykkään juurikin valkoisista keittiöistä, joissa on tuotu hieman lämpöä puun sävyillä. :)
    Kodikkaan näköinen talo ja kivalta näyttää sisällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Keittiön vetimet ovat kaiken lisäksi vinossa yms, koska ihan omin kätösin ne asensin. Kuten myös keittiön ruskea tehosteseinätapetti on väärin päin. :D Kyllä se vielä leikatessa oli oikein, mutta ensimmäinen vuota tuli liisteröityä seinään ylösalaisin, eikä sitä enää saanut korjattua.

      Poista
  2. Samaa mieltä olen, kivalta teillä näyttää.
    Ymmärrän kyllä erittäin hyvin, miten keskeneräinen remontti syö hermoja (ja rahaa!), tsemppiä siihen!
    Noilla leveysasteilla olisi kyllä suotavaa, että talossa olisi myös vaihtoehtoinen lämmitysjärjestelmä. Olisiko sellainen mahdollista rakentaa? Tietty sekin maksaa...

    VastaaPoista
  3. Uunin voisi muurauttaa, jos olisi rahaa. Toistaiseksi ei ole ollut.

    VastaaPoista
  4. Kaunis koti!!!!!
    En väheksy lainkaan pitkiä vetimiä kaapeissa. Minulla on keittiössä sellaiset kaapistot, jotka setäni rakenteli itse lastulevystä 70-luvun alussa. Ostaessani tämän paikan, kaapit olivat tumaa armeijan vihreää. Sen verran olen saanut aikaiseksi, että vuonna 2008 maalasin "tilapäisesti" kaappien ovet aivan haaleanvihreiksi. Nyt olen kyttäillyt, että saisin Tori.fi-sivustolta jostain ilmaiseksi jonkun toisen hylkäämät kaapistot.

    VastaaPoista
  5. Kiitos! Kuvien värisävyjä on vähän käsitelty, että rosteripintojen paskaiset sormenjäljet ja muut elämisen merkit eivät näy. :D

    VastaaPoista
  6. Eikä ole so last season, kun meille tulee uuteen taloon pitkät vetimet parin päivän päästä. :D Oikeasti, halusin paikan keittiöpyyhkeelle...
    Kivalta teillä näyttää, mutta kyllähän se rempan keskellä asuminen on rassaavaa.

    VastaaPoista
  7. Minäkin kuvittelin, että vetimissä voi pitää keittiöpyyhettä. Aina joskus sen siihen laitankin, mutta sekunnin päästä se on lattialla tai jossain muualla.

    Jos vielä joskus teen keittiöremonttia, niin valikoin standardikokoiset vetimet, koska keittiön ilmettä voi sitten helpohkosti muuttaa uusimalla tasot, välitilan laatat (tai lasin) ja vetimet.

    VastaaPoista
  8. Itellä ei ehkä ois hermoja/viitseliäisyyttä nuihin remppahommiin... Sähkölämmitys on varmaan melko kallis :/

    VastaaPoista
  9. Sähkölämmitys on ihan helevetin kallis. Talvikuukausina menee yli 300 e/kk vaikka en lämmitä esim. saunaa ikinä.

    Remonttihommissa pitää olla kyllä hyvät hermot. Ei minullakaan ole, ja sen huomaa työn jäljestä.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Pyrin vastaamaan kaikkiin asiallisiin kommentteihin. Jos tulit blogiin Facebookin kautta, kommentointi ei jostain syystä välttämättä onnistu.