lauantai 14. helmikuuta 2015

Fifty Shades of Boring

Illan suunnitelmat menivät vähän uusiksi ja ajauduin yksin elokuviin, kun ei ollut muutamaan tekemistä. Ennakkoluutottomasti lähdin katsomaan Fifty Shades of Greyn, vaikka kirja jäikin kesken. 


Kirja muistutti myötähäpeää aiheuttavaa Reginan Naisen unelmia -novellia ja elokuva jatkoi samaa linjaa. VMP. Ainoa plussa tuli siitä, että elokuvaan oli valittu ns. tuoreita kasvoja. 

Enpä muista milloin olen vilkuillut kelloa elokuvan aikana yhtä usein. Kesken en kehdannut lähteä. 

2 kommenttia:

  1. Itsekin päädyin katsomaan tätä eilen ja ihan tasan samat fiilikset: koin myötähäpeää näyttelijöitä kohtaan. Toki ihan koko elokuvaa en voi täysin haukkua, kun kaiken lisäksi vielä nukahdin osaksi aikaa. Kirjassa (ensimmäinen osa) 100 ensimmäistä sivua, jolloin ei vielä ollut tapahtunut mitään, menettelivät.

    VastaaPoista
  2. Onneksi ensin pääosaan kaavailtu Charlie Hunnam älysi vetäytyä projektista... Eipä tule tätä koskaan katsottua.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Pyrin vastaamaan kaikkiin asiallisiin kommentteihin. Jos tulit blogiin Facebookin kautta, kommentointi ei jostain syystä välttämättä onnistu.